Matkaraportti: Rooma

Tosiaan Italiassa tuli käytyä ja Rooma tuli nähtyä. Kaupunkilomaahan se vaan oli kouluporukan kanssa, mutta päällimmäisenä asiana itselläni olla nähdä vähän Italian lutuuria. Yksi pelikin päästiin katsomaan (Roma-Sampdoria), mutta siitä myöhemmin. Kaiken kaikkiaan loistomatka oli. Jos nyt jättäisin nää löpinät väliin ja siirtyisin suoraan aiheeseen fudis + kulttuuri.

Henkilökohtaisesti odotin jopa enemmän kulttuuria katukuvassa. Ultria koitin kaduilta bongata, mutta hyvin vähän näkyi. Edes joukkueiden kaulahuiveja ei pahemmin näkynyt, paitsi tietenkin turistien TOTTI-paitoja, jotka oli ostettu intialaiselta katukauppiaalta. Vahviten kulttuurin läsnäolo tuli esille graffiteissa. Niitä löytyi lähes jokaisesta kadunkulmasta ja tässä yksi hyvä esimerkki:

Roomahan on tunnetusti as Roma painotteinen ja Lazion kannattajat tulevat Rooman ulkopuolelta. Tämä kuva on vielä otettu alueelta jossa kommunismi hallitsi ihmisten elämää.

Joka tapauksessa Roomassa parhainta antia on sen tarjoamat kaupat. Casuaali vaatteiden saanti oli helppoja, mutta kallista. Joka kulmasta löytyi kauppa joka tarjosi Casual kledjuja: CP company, Stone Island, Burberry, Aquascutum ymt. Itse en toki kaikkea löytänyt mitä hakemaan lähdin, mutta se on selitettävissä ajan vähyyden ja Rooman suuruuden takia. Kaiken kaikkiaan jos vaatteita haluaa löytää niin Rooma on loistokohde.

Alun perin suunniteltiin lähtöä Torinoon katsomaan Juventus-Lazio ottelua. Tarkoituksena oli hakea liput Italian ”lippupalvelusta” mikä myy myös lippuja Juventuksen otteluihin. Kuitenkin sinä päivänä ku menimme näitä lippuja lunastamaan oli koko Italian ”lippupalvelun” tietokoneet kaatuneet ja täten lippujen saanti oli mahdotonta Roomasta käsin. Meille luvattiin että liput saadaan paikanpäältä. Junalla oli Torinoon tarkoitus matkustaa, mutta kuinka ollakaan ainoat liput joita perjantai-illalla kello 21 aikaan olisi saanut, olisi ollut 1. luokka mikä tarkoitti 105e lärviä kohden. Siinä vaiheessa kukkaro huusi hoosiannaa ja päätimme olla lähtemättä. Pieni varoituksen sana Italiaan lähteville: jos haluat matkustaa junalla lauantaina kannattaa liput hakea jo ma-ke että varmasti saa.

Kaiken sähläyksen jälkeen päätimme sitten mennä katsomaan tätä heikompaa ottelua eli Roma-Sampdoria joka pelattiin myös samana päivänä (lauantaina). Matsiin mentäessä alkoi sitten jalkapallon suurus tulla esille. Joka ainoa vastaantuleva ihminen kantoi Rooman huvia, pelipaitaa tai lippalakkia. Metrossa oli muutama boys Roma ultras-lippalakkinen kaveri isot pleksit päässään ja huivi peittämässä naamaa. Siinä vaiheessa alkoi jo tuntua siltä että jotain suurta oli alkamassa. Ja mikäs sen suurempaa kuin Roman peli lauantaipäivänä. Stadionille pääsy oli kohtalaisen helppoa. Arvottiin sopiva metro ja katsottiin lähin asema ja asemalta jatkoimme taksilla mikä heitti meidät aivan stadionin viereen.

Tunnelmaa ei pelistä puuttunut. Noin 55,000 ihmistä oli seuraamassa ottelua joista sampdorian kannattajia ungefär 200. Meno oli mitä mainiointa jo ennen matsia. Saimme liput Curva Nordista mikä oli lähes yhtä täynnä kuin Curva Sud. Sivut olivat kyllä sitäkin tyhjemmät. Sampdorian kannattajat istuivat viereisessä katsomossa. Matsin paras kohta tuli kun joukkueet saapuivat kentällä ja ilmoille kajautettiin ROMA ROMA ROMA biisi. Kaikki lauloivat mukana kaulahuivit ylhäällä – kaunista. Bangereitä oli pelin aikana viitisen kappaletta ja soihtua sellaiset vakio 10. Mitään koreografiaan ei kummankaan joukkueen kannattajat tehneet.