DERBYENNAKKO, OSA 3: Vihreän veran shakki

Kaksi aamua derbyyn. Enää parit harjoitukset jäljellä ennen kauden ensimmäistä kohokohtaa.

Paikalliskamppailu tulee sekä TPS:n että Interin kannalta erittäin mielenkiintoiseen aikaan. Kummankaan joukkueen pelin ei voi sanoa olevan mitenkään uomissaan. Toisin kuin Inter, on TPS kuitenkin suhteellisen heikollakin pelillä onnistunut napsimaan pisteitä kärkikamppailun vaatimaa tahtia kahdella voitolla ja kahdella tasapelillä. Interillä on mennyt tuloksellisesti heikommin, sillä saldona on yhden voiton ja tasapelin lisäksi kaksi tappiota.

KERTOVATKO EDELLISET DERBYT VOITTAJAN?

Joku voisi sanoa siis että TPS on ennakkosuosikki otteluun lähdettäessä. Kenties näin on, ja viime vuosien derbyjä tarkasteltaessa antavat tilastotkin tälle tukea. 2007 alkukaudesta kummallakaan joukkueella ei mennyt kovin lujaa, ja tuloksena oli tasapeli. 2007 jälkimmäisen derbyn voittaja TPS oli jo mukana mitalikamppailussa, kun taas Interin peli ei sarjassa kulkenut.

2008 Inter pieksi TPS:n molemmissa derbyissä suvereenisti marssien mestaruuteen, ja TPS:n peli oli koko kauden sekaista sähläämistä. Viime toukokuussa Inter siirtyi derbyvoitolla sarjakärkeen, ja sen peli näytti muutenkin alkukaudesta paremmalta. Elokuisen derbyn vei taasen TPS, joka oli ennen paikalliskamppailua pelaamistaan otteluista voittanut seitsemän ja pelannut neljä tasan.

Tällä kertaa joukkueiden pelin tasossa ei mitään massiivista eroa ole huomattavissa, jolloin kuvaan astuu normaaliakin voimakkaammin paikalliskamppailuun väistämättä liittyvä henkinen puoli. TPS on alkukierrosten aikana näyttänyt henkisesti vahvemmalta: pisteitä on tullut enemmän kuin on ehkä pelillisesti ansaittukaan. Interin peli on sen sijaan näyttänyt haluttomalta ja huolimattomalta.

Derby voi toisaalta myös muuttaa joukkueiden koko kauden kulun. 2008 näytti siltä että Inter sai ensimmäisen derbyn voitosta, hyvin sujuneen alkukauden lisäksi, paljon lisää itseluottamusta. Viime kaudella vuorostaan TPS:n peli loksahti uomiinsa välittömästi alkukauden derbytappion jälkeen.

KOKOONPANOT

TPS pääsee lähtemään otteluun lähes täysin terveellä miehistöllä, sillä ainoastaan pitkäaikaispotilas Patrik Lomski on varmuudella poissa kokoonpanosta. Hänen lisäkseen keskiviikon cup-voitossa ilmeisesti nilkkansa loukannut Riku Riski lienee sivussa ottelusta.

Interille tuli myös keskiviikkoisesta cup-ottelusta jobinpostia, sillä keskikentän Joni Kauko loukkasi ottelussa polvensa ja on sivussa heinäkuun loppuun. Muuten Interinkin loukkaantumismurheet alkavat olla takanapäin sillä Patrick Bantamoi, Sami Sanevuori ja Timo ”Lasi” Furuholm saattavat olla derbyssä pelikunnossa.

OTTELUN RATKAISU

Ottelun kannalta ratkaisevaksi muodostuu se, kuinka TPS:n heikosti toiminut keskikentän keskustan peli toimii, ja toisaalta saako Interin hyökkäys vihdoinkin kuivattua ruutinsa. Palloseuran hyökkäys on varsinkin kauden kahdessa ensimmäisessä kotiottelussa ollut surkeaa, kun keskikentän pohjan ja hyökkäyksen väliin jäävä tyhjä alue on ollut tolkuttoman pitkä, ja hyökkäykseen lähtö on ollut tuskaisen hidasta. Joukkueen pelaajat, erityisesti laiturit Mika Ääritalon johdolla, sopivat erinomaisesti nopeaan vastahyökkäyspeliin, mutta sen sijaan palloa kierrätetään alhaalla topparilta topparille, ennen roiskaisua Wusulle.

Alkukierrosten heikkokuntoisilla kentillä pallon pitäminen ilmassa on täysin ymmärrettävää, mutta nyt kun kentät alkavat olla kesäterässä, toivoisi monipuolisempaa peliä. Kaksikon Kolehmainen-Milsom pitää pystyä tekemään peliä paremmin kuin toistaiseksi on nähty, ja laadukkaita laitureita pitää pystyä käyttämään paremmin hyödyksi. Inter lahjoitti Ville Nikkarin johdolla Jari Litmasen Lahdelle voiton edellisessä kotiottelussaan, joten sinne pitäisi pystyä iskemään.

Jos TPS:n pelistä käskettäisiin mainita yksi hyvin toimiva osa, olisi automaattinen vastaus “Jukka Lehtovaara”. Joukkueen puolustus on toiminut alkukaudesta kiitettävästi, sillä neljässä ottelussa omissa on soinut vain kerran. Tästä on kuitenkin pitkälti kiittäminen avauskierroksen jälkeen tolppien väliin palannutta Lehtovaaraa, joka on heti olkapääleikkauksesta toivuttuaan ollut suorastaan maagisessa kunnossa. TPS:lla olisi kenties puolet vähemmän pisteitä ilman Jukkaa. Interin hyökkäyspeli saa parantua huomattavasti, jos se aikoo Lehtovaaran tähdittämän puolustuksen ohittaa edes kertaalleen.

Interin mahdollisuudet piilevät viime kausien TPS:lle tavaramerkiksi muodostuneissa oman pään erikoistilanteiden sähläilyissä, joista pallo on toimitettu useita kertoja Lehtovaaran taakse. Kulman tai vapaapotkun jäljiltä pallo on jäänyt omalle rankkarialueelle pomppimaan, eikä kukaan tunnu kykenemään sitä väljemmille vesille toimittamaan. Näin tänäkin vuonna, sillä toistaiseksi ainoa, VPS:n tekemä maali, tuli juuri edellä mainitulla kaavalla.

Toinen vaihtoehto Interillä on oikean kaistan hyväksikäyttö, sillä TPS:n vasempana puolustajana todennäköisesti pelaava Igor Jovanovic tullee olemaan vaikeuksissa Mika Ojalan kanssa. Toivottavasti ei kuitenkaan joulukortin arvoisesti.

YHTEENVETO

Ensimmäinen derby tulee vaikuttamaan ratkaisevasti joukkueiden loppukausiin. Miten, sitä on vaikeampi ennustaa.

Tilastojen ja pelillisen ilmeen perusteella TPS on suosikki voittamaan ottelun mutta koska kyseessä on derby, mitä vain voi tapahtua.

Avainpelaajat: Ojala, Furuholm tai muu hyökkääjä, Mäkitalo ja Nikkari (Inter). Kolehmainen, Milsom, Lehtovaara ja Jovanovic (TPS).

2 thoughts on “DERBYENNAKKO, OSA 3: Vihreän veran shakki”

Leave a Comment