Kannatuskulttuuri 1990-luvulla ja 2000-luvulla

Kannatuskulttuuri on muuttunut paljon varsinkin viimeisen 15 vuoden aikana. Kannattajien halu kannustaa joukkuettaan ja tuntea yhteenkuuluvuutta muiden kannattajien kanssa ei kuitenkaan ole kadonnut.

90-luvulla kannattaminen oli selvästi yksinkertaisempaa kuin nykyään. 90-luvulla riitti yhden tai kahden huudon huutaminen rummun tahdissa. Toisin kuin nykyään, katsomossa useimmiten istuttiin. Tätä nykyä katsomossa seistään monia erilaisia lauluja laulaen. 2000-luvulla Suomeen alkoi syntyä itsenäisiä kannattajaporukoita. TPS oli muutoksessa eturintamassa, ja vuonna 2001 syntynyt Sissiryhmä onkin yksi Suomen vanhimmista itsenäisistä kannattajaryhmistä.
LUE LISÄÄ

Seurakulttuuri syntyy ihmisiä sitouttamalla

Urheiluseurojen suosion kasvattamiseksi tarvittavista keinoista puhuttaessa toistetaan usein taikasanaa sitouttaminen. Tunne osallisuudesta seuraan ja sen toimintaan saa ihmiset todennäköisemmin hakeutumaan katsomoon muulloinkin kuin seuran suurina menestysvuosina. Joillekin tunneside seuraan syntyy paikallisuudesta, joillekin perhesiteistä tai jostain muusta syystä. Ihmisten sitouttamiseksi Turun Palloseuraan ja positiivisen seurahengen luomiseksi ihmiset on saatava tuntemaan itsensä tarpeellisiksi myös juniorivuosiensa jälkeen osana suurta kokonaisuutta, urheiluseuraa. Perinteisellä suomalaisella talkookulttuurilla voisi olla rooli tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
LUE LISÄÄ

Etäkannattamisen ihanuus

10424 km. Tuollaiseen lukemaan pääsin laskettuani kuinka paljon kilometrejä kertyy matkoista TPS:n yhden Veikkausliigakauden otteluihin Hämeenlinnasta, eikä pääkaupunkiseudun osalta määrä paljoa muutu. Yllämainittu lukema sisältää matkat niin koti- (4420 km), kuin vieraspeleihin (6004 km). Työkaverit ja sukulaiset pudistelevat päätään ja kyselevät, että mitä ihmeen järkeä on matkustaa ympäri Suomen kokoista valtiota pelkästään nähdäkseen 90 minuuttia kestävän ottelun. Onpa kirjoittajan mielenterveyttäkin epäilty useaan otteeseen. Jos asiaa ajattelee pelkästään rationaalisesti, ei varmasti ole järkevää matkustaa yli 24 tuntia yhden futispelin takia (RoPS away ´08 nevöfoget), mutta tässä tullaankin kannattamisen ja seurauskollisuuden filosofian syvimpiin syövereihin. Kannattamiseen liittyy paljon muutakin kuin lehtien palstoille päässeet laulut ja kannustavat, sekä vastustajan ärsyttämiseksi kehitetyt, huudot. Itsellä, kuten varmasti muillakin, kannattamisen perustuksiin kuuluu ylpeydentunne tuosta mustavalkoisesta 87-vuotiaasta seurasta.
LUE LISÄÄ