Seurakulttuuri syntyy ihmisiä sitouttamalla

Urheiluseurojen suosion kasvattamiseksi tarvittavista keinoista puhuttaessa toistetaan usein taikasanaa sitouttaminen. Tunne osallisuudesta seuraan ja sen toimintaan saa ihmiset todennäköisemmin hakeutumaan katsomoon muulloinkin kuin seuran suurina menestysvuosina. Joillekin tunneside seuraan syntyy paikallisuudesta, joillekin perhesiteistä tai jostain muusta syystä. Ihmisten sitouttamiseksi Turun Palloseuraan ja positiivisen seurahengen luomiseksi ihmiset on saatava tuntemaan itsensä tarpeellisiksi myös juniorivuosiensa jälkeen osana suurta kokonaisuutta, urheiluseuraa. Perinteisellä suomalaisella talkookulttuurilla voisi olla rooli tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kukaan tuskin kiistää jalkapallo-TPS:n omistusjärjestelyiden etuja seuran kannalta. Yksityiset omistajat ovat investoineet paljon erityisesti seuran junioritoimintaan luoden näin pohjaa tulevaisuuden menestykselle. Osakehtiömäinen omistuspohja on tuonut seuraan liike-elämästä tutun toimintamallin. Sillä on kuitenkin uhkansa. Alkavatko kannattajat vieraantumaan seurastaan?

Vertailukohtina voidaan käyttää Englannin Valioliigaa ja Saksan Bundesliigaa. Yhä useampia ensinnä mainitun seuroja hallitsevat yksittäiset suuromistajat, kun taas jälkimmäisen perustavanlaatuisiin sääntöihin kuuluu enemmistöomistusosuuden kuuluminen seuraa pyörittävälle yhdistykselle. Huolimatta huonommasta menestyksestään kansainvälisillä kentillä, ovat saksalaiset seurat olleet vakaammalla pohjalla kansainvälisen talouskriisin aiheuttamassa paineessa. Voisiko se johtua omistajajärjestelyistä – siitä, että seuraihmiset ovat Saksassa lähempänä seuraansa? TPS:n seurayhteisön on käytettävä hyväksi nykyisen tilanteen parhaat puolet, mutta samalla oltava valmis arvaamattomiin muutoksiin. Vaikeina aikoina seura joko pysyy pinnalla tai hukkuu perustansa mukana. Tuon perustan muodostavat seuraihmiset, joiden sitoutumista on mahdollista vahvistaa heitä aktivoimalla.

Perinteisen kansalaisjärjestöistä tutun vapaaehtoistyön merkitys ei ole vähentynyt. Latinalaisen Amerikan kansalaisjärjestöt olivat suuressa roolissa Amerikkojen vapaakauppasopimuksen neuvotteluissa. Talkoopohjaisesta työstä voisi olla myös aitoa hyötyä TPS:lle. Miksi maksaa ihmisille työstä, jonka joku olisi valmis tekemään vapaaehtoispohjalta? Entä onko lopputulos rahan motivoimasta työstä aina parempi kuin työstä, jonka kipinä on syntynyt sitoutumisesta tietyn yhteisön tavoitteisiin?

TPS:n vapaaehtoistyön pohjan muodostaisivat kannattajien ohella juniorit, heidän vanhempansa ja muut kiinnostuneet seuraihmiset. Seuraihmisten keskinäinen kanssakäyminen olisi etu myös kannattajatoiminnalle. Yhteinen työ seuran tavoitteiden hyväksi voisi lähentää erilaisia seuraihmisiä ja vähentää sitä kulttuurishokkia, joka on saattanut syntyä kannattajakulttuurin nopean kasvun vuoksi. Tieto vähentää ennakkoluuloja.

Seurajohdon vastuu olisi selvittää, onko vapaaehtoistyölle tarvetta seurayhteisössämme. Asiaa varten voisi perustaa kannattajista ja seuran työntekijöistä koostuvan epävirallisen työryhmän, joka kävisi TPS:n edellisen vuoden tapahtumakalenterin ja poimisi sieltä potentiaaliset vapaaehtoistyön tarpeet. Voisiko esimerkiksi Lausteen jalkapallohallin jokavuotisessa pystyttämisessä tarvita lisävoimia? Naisten EM-kisoissa Kupittaan peleistä tekivät hienoja tapahtumia pienet yksityiskohdat, kuten stadionia kiertänyt UEFA:n peitekangas. Voisiko vapaaehtoistyöllä asentaa samantyylisen TPS-aiheisen kankaan ennen otteluita ja parantaa näin Kupittaan ottelutapahtumia? Pallo on nyt seurajohdolla.

Zac

6 thoughts on “Seurakulttuuri syntyy ihmisiä sitouttamalla”

  1. Pingback: auto swiper
  2. Kai noista talkoistakin maksetaan ihan kohtuullinen palkka, itse asiassa joskus jopa erinomainen? Tai näin ainakin silloin kun minä olen ollut niissä.

    Jotenkin en nyt ihan ymmärtänyt mikä siitä tekee laitonta.

  3. Se, että joku on tai on ollut talkootöissä jollekin isolle yhtiölle ei tee siitä laillista.

    Työsopimuslaki määrittelee, että työstä on maksettava työntekijälle tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Se on aika yksiselitteinen asia. Vaikka työsopimuslaki ei koske tavanomaista harrastustoimintaa, osakeyhtiömuotoisena pyöritettävää liiketoimintaa tuskin voidaan edes rinnastaa harrastustoimintaan, vaikka se monissa yhteyksissä siltä näyttääkin.

    Yritykselle tehdyssä talkootyössä on lukematon määrä todellisia sudenkuoppia, kuten esimerkiksi vakuutukset ja vastuut, muun työnsuojelun lisäksi.

    Jokainen yritykselle talkoilla jotain tehnyt voi pyytää jälkikäteen työstä palkan, eikä yritys voi muuta kuin maksaa. Toiminta on yrityksen kannalta erittäin riskialtista ja tosiaan laitonta, jos sitä oikeudessa aletaan mittaamaan.

    Valvooko kukaan, on taas ihan toinen asia.

  4. Miksi osakeyhtiö ei saa käyttää talkootyövoimaa? Itse olen ollut ainakin viidessä isossa yrityksessä (osakeyhtiöitä) talkoissa eikä kukaan ole koskaan puhunut että olisi jotenkin kiellettyä.

  5. Vapaaehtoistyö osakeyhtiölle on käytännössä mahdotonta. Kaikesta työstä kun pitää maksaa kohtuullinen korvaus. Osakeyhtiö ei voi käyttää talkootyövoimaa.

    Karhuherran kanssa samaa mieltä nimettömyydestä.

  6. Mielenkiintoista pohdintaa. Luulisin kuitenkin, että maailmalta löytyy rutkasti esimerkkejä sekä omistaja- että yhdistysvetoisista kansan suosimista seuroista, ja tietysti myös päinvastoin. Futis-Tepsin tapauksessa on helppoa nähdä, että yksittäisen omistajan mittavat panostukset ovat nostaneet joukkueen/seuran kiinnostavuuden sille tasolle, että asiasta kiinnostuneita ihmisiä on ilmaantunut huomattavasti enemmän kuin varmasti muutoin olisi tapahtunut. Voitolla ovat siis sikäli, mutta se on totta, että tulevien vuosien isoja haasteita on tuosta ilmaisesta “pääomasta” huolehtiminen.

    Vapaaehtoistyölle on varmasti kysyntää TPS:n joka sektorilla, mutta toiminnan pitäisi kaiketi olla suht vankasti organisoitua kannattajien taholta, jotta ammattimaiseen tapahtumajärjestämiseen tähtäävä seuraorganisaatio voi siihen luottaa. Kaikkein suurin tarve on muuten luultavasti salibandy-Tepsissä – eikö seuraansa uskollisesti ja varauksetta kannattavien aktiivien olisi syytä rientää myös sinne sankoin joukoin?

    Taidan muuten olla vähän vanhanaikainen, mutta minusta olisi mukavampaa lukea näitä mielenkiintoisia juttuja, jos niissä olisi tekijän signeeraus.

Leave a Comment